• Kaitajärven Tila Nähtävyydet Helvetinkolun Kansallispuisto
  • Kaitajärven Tila Nähtävyydet Helvetinkolun Kansallispuiston merkatut reitit
  • Kaitajärven Tila Nähtävyydet Helvetinkolun Kansallispuiston taukotupa

Nähtävyydet - Luontoa ja kulttuuria

Helvetinjärven Kansallispuisto, Helvetinkolu

Helvetinjärven kansallispuisto on vuonna 1982 perustettu, Metsähallituksen ylläpitämä kansallispuisto aivan tilan maiden läheisyydessä.

Helvetinjärven kansallispuisto edustaa vaihtelevaa ja jylhää pirkanmaalaista metsäluontoa. Alueen erikoisuutena ovat syvät rotkolaaksot, jyrkkärantaiset järvet, pienet metsälammet ja salomaiset metsät. Helvetinkolu, yksi rotkoista, on ollut tunnettu matkailunähtävyys jo 1800-luvulla. Yhä edelleen Kolu on puiston suosituin käyntikohde.

Helvetinkolulle pääset meiltä joko patikoiden Pirkan Taivalta pitkin n. 10 km tai vaihtoehtoisesti autoillen Helvetinportille, josta patikointimatkaa hyvää polkua pitkospuineen ja portaineen pitkin n. 3 km.

Lisää tietoa löydät sivustolta www.luontoon.fi/helvetinjarvi

Pajusen Erä- ja Luontokeskus

Pajusen Erä- ja Luontokeskus sijaitsee Ruoveden Pajuskylässä, vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä meiltä. Keskusta ylläpitää kylän metsästysseura Pajusen Eräilijät ry. Keskuksessa on iso kota, n. 3,5 km pitkä luontopolku näkötornilla sekä saunarakennus tavallisella ja savukiukaalla. Polun voi käydä kietämässä omatoimisesti ja kodan ovi on aina auki makkaranpaistajille. Osoite eräkeskukseen on Keituntie 100, 34870 VISUVESI.

Lisätietoja keskuksesta saat sivuilta www.pajusenerailijat.fi

RUOVESI

Kirkko

Sofia Magdalenan kirkko on valmistunut vuonna 1778. Kirkko on ristikirkko, jonka sisä- ja ulkonurkat on viistetyt. Kirkon pituus on 39 m, leveys 35 m leveä ja korkeus 14 m. Kirkkoon mahtuu noin 1 100 henkeä.

Kirkon vieressä sijaitsevan kellotapulin rakennutti vuonna 1772 Antti Piimänen. Se rakennettiin alun perin kirkkomaan nykyisen pääportin paikalle. Kirkon valmistuttua kellotapuli siirrettiin nykyiselle paikalleen.

Vuonna 1905 tehdyn sisäpaneloinnin jälkeen kirkko maalattiin Akseli Gallen-Kallelan ehdotuksen mukaan. Nykyiset 28-äänikertaiset urut vuodelta 1968 on rakentanut KAngasalan urkutehdas. Bernhard Reinhaldin maalaama alttaritaulu on hankittu Pariisista.

Kotiseutumuseo

Ruoveden kotiseutumuseo sijaitsee aivan Ruoveden keskustassa.

Tyypiltään se on talomuseo, joka pyrkii antamaan kuvan keskikokoisesta omavaraisesta pohjoishämäläisestä talonpoikaistalosta sellaisenaan kuin se oli 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Museoon on kertynyt yli tuhat kaunista, esi-isiemme kädentaidoista kertovaa esinettä, joiden keräilyn aloitti kunnanlääkäri, sittemmin lääkintäneuvos Einar Palmén 1920-luvulla.

Runebergin lähde

Runebergin lähde on Ruoveden keskustan tuntumassa sijaitseva lähde, joka sijaitsee luonnonsuojelualueella. Alueella kasvaa monta harvinaista kasvia. J. L. Runeberg asui Ruovedellä kotiopettajana ja istuskeli joskus lähteen reunalla haaveilemassa. Siellä hän kirjoitti Lähteellä-laulun alkuperäiset ruotsinkieliset sanat (Sua lähde kaunis katselen...) Lähteen kautta kulkee Runeberginpolku laivarannasta Haapasaaren Lomakylään. Ruovedentieltä lähteelle pääsee Runebergintietä.